26 tammikuuta 2018

EGN:n tiivis tietotekniikan sanasto yritysjohdolle

EGN:n tiivis tietotekniikan sanasto yritysjohdolle

Koetko joskus eksyväsi tietoteknisen sanaston viidakossa? Jos näin on, niin lisätietoa löytyy tästä kokoamastamme sanastosta.

IT-ekspertin selostus tietoteknisistä laitteista saattaa joskus mennä yli ymmärryksen, jos ei tiedä tarkoin hänen käyttämiensä termien merkityksiä. Uusia teknisiä sovelluksia, digitaalisia järjestelmiä tai hittituotteita ilmestyy markkinoille sellaista vauhtia, että aiheestakin tuntuu seikkailevansa niiden keskellä kuin viidakossa konsanaan.

EGN on toimittanut  käyttöösi tiivistetyn Tietotekniikan sanaston, jota voit tutkia ja hyödyntää kun seuraavan kerran kuulet tietoteknisen, yleensä englanninkielisen termin, josta et aivan varmasti tiedä, mitä se tarkoittaa.

Ensiksi joitakin yleisiä termejä:

Ad Blocking – Tarkoittaa selainohjelmiston osasta nimeltä Ad Blocker, joka estää mainosten ilmaantumisen älypuhelimelle, tabletille tai tietokoneelle. Ne ovat todella hyödyllisiä, jos et kaipaa ruudullesi pomppaavia mainosikkunoita, ja netissä mainostavat yritykset eivät toisaalta taas pidä niistä, koska ne vaikuttavat myyntiä vähentävästi.

Back-end ja Front-end- Termejä, joita käytetään kuvaamaan sitä, tapahtuuko toiminto käyttäjänlaitteella vai kaukana käyttäjästä keskitetyssä palvelimessa.

Bitcoin – Digitaalinen kryptovaluutta, jota voi käyttää sekä maksuvälineenä, että valuutan varastoimisessa. Bitcoin on luotu - tai ’louhittu’ - tehokkaiden tietokoneiden avulla, jotka muodostavat monimutkaisia algoritmeja. Se on keskitetty järjestelmä ja käyttää lohkoketjutekniikkaa, mitä on vaikeaa muokata tai tuhota edes minkään maan hallinnon toimesta.

Evästeet (Cookies)– Evästeet ovat pieni pala dataa, joita nettisivut käyttävät ja jotka tallentuvat älypuhelimeesi, tablettiisi tai tietokoneeseesi. On olemassa neljän tyyppisiä evästeitä:

  1. Toimintoeväste. Nämä saavat nettisivut toimimaan käyttötarkoituksen mukaan esimerkiksi nettikaupoissa. Siellä cookiet auttavat muistamaan, mitä olet laittanut ostoskoriin.
  2. Tilastolliset evästeet. Nämä keräävät dataa selainkäyttäytymisestä kun käyt nettisivuilla. Yritys pystyy näin optimoimaan muotoilua ja tekemään nettisivuista käyttäjäystävällisemmät.
  3. Personoidut jäljitysevästeet. Nämä seuraavat sinua nettisivuilla ja lukevat digitaalista jälkeäsi voidakseen kohdentaa sisältöä sinulle  erityisten preferenssien perusteella.
  4. Markkinointievästeet. Kuten nimesi perusteella voi olettaa, nämä evästeet keräävät tietoa selaushistoriastasi, jolloin kampanjat ja mainokset voidaan kohdentaa suoraan sinulle tulevaisuudessa.

Hakkerointi – Luvaton ulkopuolisen murtautuminen tietojärjestelmään. Usein tämän tarkoituksena on kopioida tietoja, joilla on taloudellista, poliittista tai tiedustelullista merkitystä. Suurimman riskin alla ovat järjestelmät, jotka käsittelevät suuria määriä kuluttajatietoja, kuten luottokorttitietoja joilla on mustassa pörssissä selkeä rahallinen arvo.

HTML (Hyper Text Markup Language) – Ohjelmointikieli, joka määrittelee miten teksti ja kuvat sijoittuvat tietokoneen ruudulla. HTML-kielessä merkkejä < > / käytetään merkitsemään tietyn tunnisteen avaamista ja sulkemista. Jotkut tunnisteet määrittävät onko teksti lihavoitu tai kursivoitu, minne kappaleet sijoittuvat ja kuvan koon.

Identiteettihuijaus (Spoofing) – Tällainen pääsee tapahtumaan jos satut klikkaamaan linkkiä, joka näyttää päällepäin luotettavalta, mutta paljastuukin verkkourkintahyökkäykseksi. Jos menet tällaiselle urkintasivustolle, saattaa tietokoneeseesi tai laitteeseesi tarttua haittaohjelma.

Keskusyksikkö (CPU – Central Processing Unit) – Tietokoneen moottori. Keskusyksikkö on keskeinen, mutta ei ainoa laskentayksikkö tietokoneessa ja se on syy miksi sitä yleensä kutsutaan tietokoneen aivoiksi.

Käyttäjäkokemus - UX on lyhenne sanoista User eXperience, esimerkiksi kokemus vierailusta yrityksen nettisivuilla tai käyttämällä sovellusta. CX liittyy kiinteästi UX, mutta viittaa asiakas kokemukseen. Se käsittää koko asiakaskokemuksen läpi koko myynti ja markkinointiprosessin eri vaiheissa.

Lohkoketjutekniikka (Blockchain technology) – Uusi vertaisverkossa toimiva teknologia jossa verkon jäsenet todentavat, että jokin tapahtuma, esim. rahasiirto, on oikea ja hyväksyttävä. Sitä voi ajatella jatkuvasti kasvavana listana digitaalisen tiedon lohkoja, jotka on yhdistetty käyttämällä salakirjoitustekniikkaa (kryptografiaa) ja levittäytyvät kaikkialle Internetiin. Jokainen lohko koostuu tavallisesti salakirjoitetusta viitteestä edelliseen lohkoon, aikaleimasta ja liiketapahtumien määrästä. Parhaiten tunnettu esimerkki tätä menetelmää käyttävästä järjestelmistä on Bitcoin.

Pimeä verkko (Dark Web/ Deep Web) – Tuntemamme Internetin seesteisen pinnan alla sijaitsee indeksoimaton verkkomaailma täynnä piilotettuja nettisivuja, jotka toimivat täyden anonymiteetin suojassa. Tämä osio ei tule esille tavallisilla hakumoottoreilla kuten Google,  ja siksi on paikka, jota erilaiset rikolliset käyttävät toiminnassaan.

Palvelunestohyökkäys (Denial-of-Service attack) – Metodi, jolla ylikuormitetaan nettisivustoa dataliikenteellä ja jonka tarkoituksena on saada kohde toimimattomaksi. Kuvainnollisesti tilannetta voitaisiin verrata siihen, että lastenkutsuille oli tarkoitus osallistua pieni ryhmä lapsia syömään kakkua, mutta kutsun levittyä tahattomasti internetissä paikalle ilmaantuisi sen sijaan 900 humalaista teiniä aiheuttamaan kaaoksen. Palvelunestohyökkäys on digitaalinen versio tästä. Ddos on versio jossa hyökkääjä on hajauttanut itsensä.

Salaus eli kryptaus (Encryption) – Paikallaan tai verkon yli liikkeessä olevan tiedon salaus. Menetelmiä ja algoritmejä on paljon. Esimerkiksi käyttämällä hotellihuoneesta VPN:nää (Virtual Private Network) voi salata omat viestinsä ja tiedostojen siirrot. Joissakin maissa tämä on kuitenkin kiellettyä.

Tor-verkko (The Onion Router) – Kantaa myös nimeä Tor Projekti. Tämä on kappale ilmaista sovellusta, joka mahdollistaa ’’onion routingin’’. Se on tekniikka, jossa pystyy kommunikoimaan anonyymisti data verkon välityksellä. Sen käyttäminen on täysin laillista, jos haluat käyttää nettiä jättämättä jälkiä.

Bonus info: Tor Projektia rahoittaa lukuisat länsimaiden hallitukset, mukaanlukien USA.

Trollit – Internetin tekaistuja käyttäjiä, jotka ovat tietyissä tilanteissa nimettöminä toimivia verkkokeskustelijoita , joiden tarkoituksena on puuttua nettikeskusteluihin ja ohjata sitä haluamaansa suuntaan.

Verkkourkinta (Phishing) – Laiton yritys kalastella luottamuksellista tietoa kuten luottokortin tietoja, salasanoja jne. harhauttamalla netin käyttäjää. Useimmiten urkinta tapahtuu lähettämällä tunnettujen yritysten, kuten pankkien tai vakuutusyhtiöiden nimissä viralliselta näyttävää sähköpostia, jossa kysytään näitä tietoja. Verkkourkkijat saavat näin tietoja haltuunsa ja käyttävät niitä kysymyksiin vastanneen vahingoksi.

Zero-Day Vulnerability – Niin kutsuttu nollapäivähaavoittuvuus on ohjelmistossa oleva heikko kohta, jota ei ole vielä ohjelmiston kehittäjän taholta huomattu. Haavoittuvuudella tarkoitetaan virhettä, jota taitavasti käyttäen päästään sisälle järjestelmään tai se saadaan toimimaan ei-ajatellulla tavalla, jonka kautta voidaan avata tunkeutumisreittejä.

Ja nyt trendeihin.

Big Data – Tällä termillä tarkoitetaan hyvin suuren digitaalisen tietomäärän keräämistä, säilyttämistä, analysointia ja tulkintaa (kuten rahaliikenteen tietoa, tunnistetietoa, video valvontaa, Twitter-syötettä jne.)

Jos Big Dataa käytetään oikealla tavalla hyödyksi, sillä voi olla vaikutusta yrityksen päätöksentekoon.

Google Glass – Googlen kehittämät silmälasit, jotka päähän laittamalla virtuaalitodellisuus levittäytyy suoraan silmiesi eteen. Voit ottaa kuvia, kuvata videota, tehdä muistiinpanoja ja surffata Internetissä.

Google Glass -lasit ovat erityisen käytännölliset, jos on tarve kerätä tietoa talteen samalla kun haluaa työskennellä molemmat kädet vapaana – kuten vaikkapa kalastaja, jonka tarvitsee raportoida päivän saalis, mutta ei halua hukata aikaa työpäivän jälkeen kirjoittamalla niitä tietokoneelle käsinkirjoitetuista muistiinpanoista. Käyttämällä tällaisia laseja tallennustyö tapahtuu samalla kun hän työskentelee. Lasit lanseerattiin vuonna 2013, mutta huonolla menestyksellä. Ihmisten pelkona oli, että lasien käyttäjät voisivat nauhoittaa heidän elämäänsä jatkuvasti.

Esineiden Internet (Internet of Things, IoT) - Tällä tarkoitetaan esineitä, joissa on sisäänrakennettuna tekniikkaa, jolla ne ovat yhteydessä toisiinsa internetin välityksellä. Esimerkiksi autot, rakennukset ja laitteet, jotka sisältävät keskusyksikön, ohjelmiston, elektronisia sensoreita ja Internet yhteyden voidaan pitää osana IoT-verkostoa, jossa laitteet pystyvät kommunikoimaan keskenään. Näin esimerkiksi auto jota ajetaan talvella ulos tallista, voisi saada muiden jo liikenteessä olevien autojen kokemuksen ja tiedon siitä, että tiet ovat liukkaita.

Kognitiivinen IoT-tekniikka (Cognitive IoT-computing)– Esineiden Internet, johon on lisätty tekoälyn ja itseoppimisen ominaisuuksia. Kognitiiviset järjestelmät pystyvät hyödyntämään digitaalista aineistoa oppiakseen uutta ja soveltaakseen sitä päättelyssä ja näin parantaa suorituskykyään reaaliaikaisesti.

Esimerkkinä voisi toimia tietokoneohjelmoitu tehdaskoneen ohjauspaneeli, joka tunnistaa laitteesta tulevan epätavallisen tärinän. Ohjauspaneeli osaa siten katsoa ongelmaan ratkaisua (sähköisestä) käsikirjasta ja korjauslogeista, ja osaa sitten ilmoittaa koneen käyttäjälle mitä tulisi korjata, jotta kone ei rikkoudu.

Kryptovaluutat – Nämä ovat digitaalisessa muodossa olevia valuuttoja. Toisin kuin kansalliset valuutat, maiden keskuspankit eivät laske näitä liikkeelle eivätkä hallinnoi kryptovaluuttoja, vaan ’tiedon louhijat’ luovat tätä valuuttaa ajamalla algoritmeja tietokoneella. Kryptovaluutat ovat kokeneet huiman suosion kasvun viimeaikoina, niistä kuuluisin lienee Bitcoin.

Lisätty todellisuus (Augmented Reality) - Käyttäjä näkee ohjelmistojen muodostamia kuvia, ääntä ja muuta dataa oikeaan reaalimaailman lisättynä. Tavallisesti yhden tai useamman kameran kautta välittyy videokuvaa laitteeseen ja sen näytölle, jolle sitten laitteesta lisätään päälle ylimääräinen kerros digitaalista kuvaa.

Yksi erityisen tunnettu esimerkki tästä on Pokemon Go! Mutta tekniikkaa voi käyttää paljon muuhunkin. Esimerkiksi Ikealla lisätyn todellisuuden tekniikkaa käytetään sovelluksessa, jossa voidaan katsoa ruudulta, mahtuuko vaikka sohva olohuoneeseesi.

Sensorit – Näitä on lähes kaikissa laitteissa ja elektronisissa vempaimissa, mutta uusi asia on se, että niitä liitetään internetin avulla osaksi suurempaa järjestelmää. Yksi käytännön esimerkki voisi olla ulkoalueiden roskalaatikoihin asennetut sensorit, jotka lähettävät tiedotuksen oikealle työntekijälle, kun roska-astia on täynnä. Sensoreiden etuna on se, että henkilön ei tarvitse tarkastaa jokaista kohdetta vaan tietää etukäteen tyhjennettävät kohteet.

Tekoäly (Artificial Intelligence) -  Koneiden oppiminen, tapahtuu silloin kun tietokoneet pystyvät oppimaan  asioita ennemmin kuin seuraamaan ihmisen ohjelmoimia käskyjä. Ne tekevät tämän esimerkiksi keräämällä jatkuvasti digitaalista tietoa järjestelmään liitetyistä sensoreista, analysoimalla kerättyjä tietomassoja ja ja tekemällä johtopäätöksiä tai toimintoja tämän analyysin pohjalta. Tekoälyjä on hyvin eritasoisia, ja on varsin vaikea vetää rajaa kehittyneen analysointityökalujen ja tekoälyn välille.

Virtuaalitodellisuus (Virtual Reality)– VR:ää käytetään luomaan todellisen elämän kaltainen, 3-ulotteinen maailma käyttämällä tietokonesimulaatiota. Virtuaalitodellisuutta voidaan käyttää kaiken jännittävän tietokonemaailman lisäksi esimerkiksi leikkaushoitojen harjoitteluun, joka tarkoittaa, että oikeiden ihmisten ei tarvitse toimia koekaniineina.      

Kiitokset Anders Quitzaulle/ IBM, Alexander Richterille/ I47ITU, The Danish Business Authoritylle.

Jos sanastosta puuttui mielestäsi jokin tärkeä asia, voit lähettää meille sähköpostia osoitteeseen: medier@egn.dk.

Seuraamalla meitä saat tietoa viimeisimmistä katsauksista ja tulevista tapahtumista